Tervetuloa lihansyöjäkasvien mielenkiintoiseen maailmaan!

Lihansyöjäkasvit hankkivat ravinteensa normaalista (juurien kautta maasta) tavasta poiketen hyönteisistä, koska kasvit elävät happamilla ja vähäravinteisilla alueilla kuten soilla.  Kyseisillä vaativilla kasvupaikoilla lihansyöjäkasvit ovat kehittäneet ylilyöntiaseman muihin kasveihin nähden kehittämällä erikoistuneita rakenteita  jolla maasta puuttuvat ravinteet korvataan eläimillä.

 Kärpäsloukku

Aktiivisesta saalistustavastaan tunnetuksi tullein lihansyöjäkasvi. Se kasvattaa lehtiruotiensa päihin suuta muistuttavan ansan. Ansan sisällä on houkuttelevia mesirauhasia ja liipasinkarvoja.Saaliin on kosketettava kahta eri karvaa jotta ansa sulkeutuisi. Loukun saadessa hyönteisen ansaan loukku sulkeutuu tiiviisti ja kasvi erittää hyönteistä pikkovat entsyymit ansan sisälle.

Kärpäsloukku on sukunsa ainoa laji ja se kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltojen Kaakkois-rannikolla.

Kihokki

Kihokit erittävät lehdissä sijaitsevien karvojen päihin tahmeaa liima-ainetta (mucilage). Hyönteinen huijaantuu luulemaan kiltäviä pisaroita mesikasteeksi tai medeksi ja jää kiinni pisaroihin.  Kasvi erittää karvojen kautta tahmeaan aineeseen entsyymejä jotka hajottavat hyönteisen kasville käyttökelpoiseen muotoon.

Kihokit ovat levinneet kaikkialle maailmaan jokaiselle mantereelle Antrarktista lukuun ottamatta. Erilaisia lajeja on melkein 200.

 

Kannukasvi

Nepenthes-suvun kasvit lehtensä päähän saalistamiseen erikoistuneen rakenteen, kannun. Kannu houkuttele hyönteisiä muun muassa kirkkailla väreillä, karvoilla ja medellä luokseen. Kannun suuaukko on liukas, varsinkin kosteana ja hyönteinen menettää helposti jalansijansa ja putoaa ansaan. Kasvi erittää kannun pohjalle ruoansulatusentsyymejä ja hyönteinen hukkuu nopeasti nesteeseen.

Kannukasveja kasvaa Kaakkois-Aasiassa, eniten Indonesiassa ja Philippiineillä. Lajeja on noin 150.

Tötterölehti

Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat Sarracenia-suvun kasvit ovat perennakasveja jotka tarvitsevat talvilevon. Tötterölehdet tekevät tötterömäisen ansan joka houkuttelee hyönteisiä väreillä ja makealla medellä. Tötterön reunus ja sisäpinnat ovat erittäin liukkaat jonka takia  hyönteiset putoavat ansan. Sisempänä tötteröä alaspäin suuntautuvat karvat estävät poispääsyn. Kasvi erittää seinistään sulatusentryymejä jotka sulattavat hyönteisten pehmeimmät osat.

Tötterölehtilajeja on 8 mutta alalajeja on paljon siinä missä risteymiä.

 

Yökönlehti

Pinguicula-suvun lajien lehdet ovat täynnä pieniä tahmapäisiä karvoja jotka ovat samantapaisia kuin kihokeilla. Karvojen tarkoituksena on saada saalis ansaan kun taas lehden pintaan kiinnityneet rauhaset erittävät enimmäkseen entsyymit hyönteisen sulattamiseen.

Eri lajeja on noin 80 joista suurin osa esiintyy Etelä -ja Pohjois-Amerikassa.