Monthly Archives: huhtikuu 2015

Lihikset Pihapiiri-messuilla 24-26.4.2015

Totta tosiaan olin viime viikonloppuna täällä Lahessa pidetyillä puutarhamessuilla pitämässä omaa lihansyöjäkasviosastoani. Päätarkoituksena oli tuoda kasveja ja harrastusta esille, mutta myös pienimuotoisesti myydä helppoja kasveja.

Lisäksi luennoin sekä lauantaina että sunnuntaina E-hallissa. Lauantain luento venyi hieman mutta sunnuntaina meni mielestäni ihan nappiin ja jäi tosi hyvä fiilis ! 🙂

osasto sunnuntaina

osasto perjantaina

 

Erilaista rehua esillä 🙂

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasveja kävi ihmettelemässä ja kauhistelemassa kiitettävä määrä kävijöitä.  Hieman hauskuutti  kävijöiden ”kasvipelko”.  Osa huusi jo kaukaa ”apuaaa”, ”ne syö ihmisiä, äkkiä ohi!”. Lisäksi monet karttoivat kasvien koskemista kuin ruttoa. Siis mitä häh? Ei nää kasvit pure sormea poikki eikä tee ihmiselle yhtään mitään pahaa!

Tuntuu että itselläni tulemaan olemaan pieni elämänprojeksi työ saada  ihmisten mielikuvat ja asenteet lihiksiä kohtaan muuttumaan :’D

Pari pointtia jotka halusin sanoa messujen jälkeen:

A.) Kärpäsloukku on on yksi laji 700 muun lihansyöjäkasvilajin rinnalla. Se ei  mitenkään edusta loppujoukkoa muun muassa aktiivisten ansojensa puolesta josta pääsemmekin seuraavaan kohtaan

B.) Kärpäsloukku on kaikista lihansyöjäkasveista ainoa joka reagoi hyönteisen liikkeeseen ihmisen silmään näyttävimmin. Kannukasvien (Nepenthes) ja esimerkiksi tötterölehdtien (Sarracenia) rakenteet eivät liiku. Näiden kyseisten sukujen lajien läppärakenteet ansan suuaukon yläpuolella estävät liiallista sadevettä pääsemästä ansaan. Niiden läpät eivät sulkeudu

C.) Ihminen pelkää sitä mitä ei ymmärrä. Tuntuu ettei moni edes tosiasiassa tiedä koko pointtia miksi lihansyöjäkasvit syövät hyönteisiä. Eivät ne tee niin koska niitä vain huvittaa ja koska ihmisten on kiva pällistellä liikkuvaa kärpäsloukun ansaa, vaan koska niiden täytyy syödä pysyäkseen hengissä. Oikeasti. Itsekin söisin oliiveja ja homejuustoa vaikka se ei omalle luonnolleni sopisi jos olisi kyse elämästä tai kuolemasta. Ilman hyönteisistä saatavia rakennusaineita lihikset lopulta kuolisivat.

 

Mutmut sitten oli joukossa niitä rohkeita jotka uskalsivat tulla etutiskin toiselle puolelle. Monia kiinnosti kasvatusohjeet ja osalla oli omia kysymyksiä. Toiset ottivat kuvia ja ehkä kaikista rohkeimmat nappasivat mukaansa vesiherneitä ja muuta pientä 🙂 Ensikerraksi tämä oli kyllä hyvä aloitus. Jostain pitää aloittaa ja tuntuu että tämä taisi olla Suomen historian ensimmäinen kerta kun lihikset ovat olleet messuilla näinkin suuresti esillä.

Ehkä kahden vuoden päästä tulen kyseisille messuille uudestaan ja sillä kertaa isomman kasvilauman kera! Just wait for it! 😉

SN

%d bloggers like this: